Tenavatähti

Ohjelman loppuminen ja jatkot

Tenavatähti oli ollut ilmeisen suosittu viimeisenä kesänään vuonna 1995. Ohjelmaan oli tehty koko ajan parannuksia, ja esim. vuonna 1995 oli mukana jo lapsikuoro lähes jokaisessa alkueränkin esityksessä sekä ihan oikean orkesterin säestys toisin kuin aikaisempina vuosina, jolloin oli jouduttu alku- ja välierissä turvautumaan karaoketasoisiin taustanauhoihin. Yleisön vähäinen kiinnostus Tenavatähteä kohtaan, ohjelman loppuun kuluminen tai ohjelman huono taso eivät voineet mitenkään olla syynä ohjelman loppumiseen toisin kuin monien muiden ohjelmien kohdalla. Päinvastoin Tenavatähti oli ollut niin suosittu, että ohjelmaa oli alettu matkimaan Ruotsissakin. Yleisöäänestysmäärät olivat toki laskeneet vuosi vuodelta, mutta niinhän käy jokaisen ohjelman kanssa eli ei Kauniita ja rohekeitakaan enää katso sellainen määrä kuin aluksi, mutta ei ohjelma silti kannattamaton ole. Luultavasti Tenavatähden loppumisen syitä olivatkin Suomen liittyminen Euroopan Unioniin ja sitä kautta tv- yhtiöidenkin myyminen ulkomaalaisten omistukseen. VipVisionkin osti jossain vaiheessa ulkomaalainen NordicFilm. Lisäksi VipVisio oli jotenkin mukana Neloskanavaa muodostettaessa, joten se ei mitenkään voinut osallistua enää kolmoskanavan ohelmien tekoon... Hämäräksi kuitenkin jää, miksei Tenavatähteä voitu sitten siirtää osaksi Nelosen ohjelmistoa, sillä kai se nyt enemmän katsojia olisi saanut kuin jotkut Prätkähiiret...

Tenavatähden suosiosta kertoo jotakin jo sekin, että jo heti seuraavana vuonna 1996 MTV3:lla oli uusi Tenavatähden kaltainen ohjelma valmiina - Karuselli. Ensimmäisinä vuosinaan yleisölle ei kuitenkaan Karusellista näytetty kuin väli- ja loppuerät, joten ohjelma ei todellakaan ollut enää sellainen koko kesän jännitys kuin Tenavatähti oli ollut. Juontaja säilyi samana, eli Seppo Hovi juonsi Karusellinkin aluksi, mutta Jari Puhakan orkesteri oli vaihtunut Finlandersiksi, mikä ei sinällään ollut ollenkaan huono valinta. Ehkä Finlandersit - ihan vain oman näkemykseni mukaan, enkä minä sunkaan ole mikään Sibelius-akatemian maisteri - keskittyi enemmän puhallinsoittimiin kun taas Jari Puhakan orkesterissa olivat tuntuneet kosketinsoittimet olleen erityisesti pääosassa. Aivan ensimmäisen Karusellin lavastus ei ollut ollenkaan sitä luokkaa kuin Tenavatähdessä oli ollut, vaan esiintymispaikkana oli pelkkä Linnanmäen millään tavoin koristelematon Peacock-lava, jolla ilmeisesti esim. taikurit ja sen tyyliset tapasivat esiintyä. Seuraavina vuosina lavastus toki parani, ja muuttui vähän samantyyliseksi pastellinsävyiseksi ja tähtimäiseksi kuin se esim. vuoden 1992 Tenavatähdessä oli ollut samalla, kun kaikki muut osat paitsi finaali alettiin pitää studiossa. Karusellin laulajat eivät kuitenkaan mielestäni olleet enää samaa tasoa kuin Tenavatähden laulajat olivat olleet, vaikka osittain mukana oli kyllä todella hyviäkin laulajia. Monet kuitenkin toistivat niitä samoja lauluja, joita oli jo kymmenet kerrat laulettu aiamminkin Tenavatähdessä ja aikaisemmissa Karuselleissa, eikä mielestäni niin kauheasti enää omaperäisyyttä ollut mukana. Laulajien pukeutuminenkin muuttui vähitellen - ehkä aikakauden muuttumisen myötä. Tenavatähdessä monilla tytöillä oli ollut päällään röyhelömekot ja pojilla kunnon puvut, mutta Karusellissa alkoi olla finaalissakin yhä enemmän trikoota ja kollegea. Ehkäpä laulujen tason arkipäiväisyys oli jotenkin yhteydessä pukeutumisen arkipäiväisyyteen.. Ehkä muutoksen taustalla oli mm. se, että maksimi-ikäraja oli laskettu 11. vuoteen (vanhimmat laulajat kun usein ovat olleet niitä kehittyneimpiä, vaikka runsaasti poikkeuksiakin tietysti on), tai se, ettei ohjelmasta ollut ilmoitettu tarpeeksi kattavasti etuläteen - tai ainakin jossain vaiheessa se, että alkukarsinnat käytiin Viking Linen risteilyllä ! Luultiinko tosiaan, että tasosta tulisi paras mahdollinen, jos mukaan pääsivät vain ne, jotka sattuivat varaamaan laivalipun ajoissa tai joiden vanhemmilla ylipäätään oli rahaa ja aikaa viedä lapsensa laivalle...? Karuselli alkoi mielestäni haiskahtaa rahastukselta, eikä se ollut enää sellainen musiikkipedagoginen ohjelma kuin Tenavatähti oli ollut.

Vuonna 1998 Karusellissa siirryttiin viimeinkin - kahden vuoden tauon jälkeen - koko kesän kilpailuihin eli alkuerienkin esittämiseen suurelle yleisölle. Koska Karusellin ikärajaa oli laskettu 11.vuoteen, vuonna 1999 otettiin Karuselliin mukaan lapsitähtien lisäksi Teinitähti- osuus, johon pääsivät laulamaan 12-16- vuotiaat nuoret. Ensimmäisenä vuonna Teinitähti menestyi mielestäni oikeinkin hyvin, ja taso oli kova - ehkä sen takia, etteivät teini-ikään ehtineet olleet vuosiin päässeet näyttämään taitojaan oikein missään. Itsekin kiinnostuin Teinitähdestä oikein toden teolla, sillä lastenlaulukilpailuissa samat laulut olivat toistuneet vuosi toisensa jälkeen, mutta Teinitähdessä tuli aivan uusia, nuorille sopivia biisejä mukaan - jopa sellaisia, joita Tenavatähteen ei oltu huolittu niiden aikuismaisuuden takia aikanaan tai siksi, että ne olivat olleet liian vaativia lasten taidoille (esim. Abban "Korttitalo" tai kotimainen nuortenbiisi "Älä jätä minua"). Teinitähti - ja lapsitähti - osiot esitettiin kesän aikana vuoroviikoin, mikä olikin mielestäni erittäin hyvä ratkaisu, sillä aivan eri-ikäiset ihmiset ja tyyliltään erilaiset biisit eivät oikein olisi sopineet keskenään samaan lähetykseen. Finaalissa tosin tenavat ja teinit lauloivat yhdessä, mutta kyllä sekin onnistui. Ainoa harmi oli se, että vain neljä teiniä ja neljä tenavaa oli päässyt finaaliin, kun kaikkina aikaisempina vuosina oli aina ollut kahdeksan tenavaa finaalissa. Mielestäni olisi ollut parempi ratkaisu järjestää erikseen sekä tenavien että teinien finaali, jolloin useammat kyvyt olisivat päässeet näytille, eikä lasten olisi tarvinnut jäädä mitenkään nuorten jalkoihin.

Joka tapauksessa minun mielestäni siis Karuselli oli viimeinkin pääsemässä jaloilleen pitkän kompuroinnin jälkeen, täydellisyyttä hiponeen Tenavatähden vanavedessä. Karusellilla olivat viimeinkin kunnon alkuerät niin kuin Tenavatähdelläkin oli ollut ja aivan oma ideansakin ottaa murrosikäiset, jotka aiemmin oli suljettu niin aikuisten kuin lastenkin kilpailujen ulkopuolelle, mukaan. Yhteistyötä tehtiin myös virolaisen Tenavatähden kanssa, ja siitä näytettiin televisiossa ohjelmakin. Kuitenkin vuonna 2000 tapahtui käänne. Edellisten kesien onnistumisista huolimatta yhtäkkiä Karusellilla ei enää ollutkaan televisioituja alkueriä, vaan taas oli palattu siihen, missä oli vuosina 1996 ja 1997kin oltu eli vain välierät ja finaali televisioitiin. Viimeinen pisara oli se, että Karusellin finaaliin pääsi kyllä hyvän lauluäänen omaava, mutta silti aivan huoramaisesti pukeutunut - pikkuhousujen pituiseen minihameeseen ja 10 sentin piikkikorkokenkiin - teini laulamaan pikkulasten kanssa. Luulen tapauksen herättäneen sen verran puhelinsoittoja, että ohjelmaa ei voitu valtakunnallisena enää jatkaa.

Vuoden 2000 jälkeen Karusellia ei siis ole enää ollut olemassa valtakunnalllisena, vaan ainoastaan Turku-tv:ssä on lähetetty pienimuotoisesti laulukilpailun finaaleja, jotka on laulettu kokonaisuudessaan - yllätys, yllätys - Viking Linella. Laulut ovat olleet enimmäkseen niitä samoja kuin jo kymmeniä kertoja on luriteltu, eikä äänikään todellakaan ole ollut stereona niin kuin Tenavatähden päivinä, eikä edes finaalissa ole enää ollut orkesteria, vaikka laivalta nyt olisi luullut sellaisen helposti löytyvän. Seppo Hovin on korvannut Piia Koriseva.

Takaisin pääsivulle