Seppo Hovi: Mites tämmöinen Tenavatähti-ohjelma alunperin syntyi, idean tasolla?

Päiviö Pyysalo (ohjelmapäällikkö): Idea lähti vuonna 1989, jolloin viihdetoimitus vetäytyi miettimään, mitä tehdään vuonna 90 ja silloin Jarmo Porola, arvostettu tuottaja ja ohjelmantekijä - hänellä oli useampia ehdotuksia, sarjaehdotuksia, ja silloin toimitus yksimielisesti näki, että tällainen Tenavatähti-ohjelma voisi olla juuri sellainen ohjelma, mitä meillä ei ole aiemmin ollut. Siitä se lähti.

Seppo Hovi: Onko tällä jotain selvää mallia ulkomailta, Amerikasta tai jostain?

Päiviö Pyysalo: On kyllä, Euroopasta lähinnä, että jossakin Italiassa, Keski-Euroopassa tällaista Tenavatähti-ohjelmaa vielä pidemmällekin vietynä on ollut monia vuosia.

Seppo Hovi: Poikkeaako tämä sun mielestä siitä italialaisesta mallista millään olennaisella tavalla?

Päiviö Pyysalo: No, ehkä. Maa köyhä on ja siksi jää. Meillä on puitteet ja muuten tää prameus on hieman toisenlainen. Ei sisällöltään sen kummemmin, mutta ehkä ulkoisesti jossain Italiassa on aivan toista luokkaa kuin meillä.

Seppo Hovi: Mites musiikillisesti?

Jaakko Salo (tuotantopäällikkö): No se oli ehkä, liittyy tuohon, mitä Päiviö sanoi, että resurssit on ehkä hieman isommat siellä, että siinä italialaisessa ohjelmassa näkee, että se on pidemmälle tuotettua. Enemmän on ollut mahdollisuuksia järjestää harjoituksia, ja se kuoron osuus siellä italialaisessa ohjelmassa on sellaista, mikä panee kadehtimaan vähän heidän mahdollisuuksiaan.

Seppo Hovi: Toisaalta siellä kilpailevat hieman pienemmät lapset ja ilmeisesti ei näin iskelmällisellä musiikilla myöskään kuin täällä. Onks lapsi tässä nyt bisneksen kohteena?

Päiviö Pyysalo: Mun mielestä ainakin, kun katsoo lapsia, jotka täällä esiintyy, niin ei tänne ketään ainakaan aseella uhaten ole tuotu lavalle. Mun mielestä ei ole, että; sellanen vilpitön esiintymisen halu lapsista itsestään huokuu.

Jaakko Salo: Mä muistaisin, että mä pelkäsin silloin hieman yli vuosi sitten, että mitenkä ne lapset, jotka eivät siinä kilpailussa pärjää, että mitenkä se haavoittaa heitä, mutta sitten sen kilpailun myötä on käynyt ilmi, että lapset ei ole ollenkaan niin arkoja tälle kilpailutilanteelle kuin me vanhemmat pelättiin, vaan tämä esiintyminen täällä tv:n puitteissa on heille suuri kokemus ja elämys, ja he nauttivat siitä täysin siemauksin.

Sepppo Hovi: Myöskin varmasti aikamoinen oppituokio. Eihän tv-esiintymistä voi muualla oikein harjoitella kuin tv- studiossa. Onks se hassunkurista, ja joku on jopa väittänyt että perverssiä, että lapset laulavat tällaisia iskelmiä, joissa totaalisesti puhutaan aikuisten kiihkosta ja tunteista?

Jaakko Sallo: Se, kyllähän se tietysti tuntuu mukavammalta, jos kappaleen teksti istuu laulajalle, mutta kuitenkin he käsittelevät näitä kappaleita ei mennen niin syvälle tekstin sisältöön kuin kokonaisilmaisuun - melodian ja tekstin yhteenkuuluvuuteen. Kyllä se kummallisesti toimii sitten myöskin musiikillisena ja sanoisinko instrumentaalisena esityksenä.